Puoliksi inhimillinen ihminen, puoliksi verenhimoinen peto – ihmissusi on muodonmuutostarinoiden hahmoista hyytävimpiä.

Kuun pimeässä puolessa ihmissusi laajentaa alueensa perinteisistä, synkistä metsämaisemista myös nykyaikaisiin kaupunkeihin ja tulevaisuuteen. Kotimaisen kauhukirjallisuuden taitajien tarinat piirtävät ihmissudesta uudenlaista kuvaa, jossa ihmissusi on toisinaan jopa varsin vähän verenhimoinen.

Suomalaisessa kirjallisuudessa aikaisemmin harvinaiseksi jääneestä ihmissudesta kirjoittavat tässä kokoelmassa muun muassa Johanna Sinisalo, Tiina Raevaara, Sari Peltoniemi, Juha-Pekka Koskinen ja Miina Supinen.

Ihmissuden kirjallista ja kulttuurista taustaa selvittelevän esipuheen lisäksi kirjassa on tutkija Merja Leppälahden jälkisanat ihmissudesta suomalaisessa kansanperinteessä.

Sisältö:

Juri Nummelin: Ihmissuden historiaa
Tiina Raevaara: Pikku Punahilkka
Heikki Nevala: Yöjuna
Sari Peltoniemi: Kotiseutuni
Tuomas Saloranta: Kaatolupa
Vesa Sisättö: Linja-autonkuljettajan kevät
Saara Henriksson: Tehtaanpuiston hirviö
Jussi K.Niemelä: Suojamuuri
Miina Supinen: Kuka pelkää susimiestä?
Kirsti Ellilä: Herra Helanderin tehtävä
Hanna-Riikka Kuisma: Täysikuu, 2004
Anne Leinonen: Tuonenkalma, surmansuitset
Juha-Pekka Koskinen: Kaitakasvoinen maisteri
Tapani Bagge: Kaulapanta
Harri Erkki: Salakaatoja
Jan Salminen: Juhannusaatto
Merja Leppälahti: Täysikuun lapsi
Markus Harju: Susi ihmiselle
Matti Kurikka: Vironsusi, 1889
Christine Thorel: Aitan lukko
Jussi Katajala: Jos lähtee sutta karkuun
Jari Tammi: Ratsastajat
Rene Kita: Ulf Lupunen, mainosmies
Harri István Mäki: Kuin susiveljet
Johanna Sinisalo: Kuun pimeä puoli
Merja Leppälahti: Kansanperinteen ihmissusi
Kirjoittajat