Kriisitilanteissa täytyy tehdä nopeita päätöksiä yleensä epävarman tiedon varassa. Suomi ja kriisit tarkastelee suomalaista kriisipäätöksentekoa Paasikivestä Halosen aikaan: Milloin jokin tilanne määritellään kriisiksi? Miten kriiseistä on tiedotettu ja ketkä asioista ovat päättäneet? Mitä kriiseistä on opittu - ovatko ne paljastaneet puutteita vakiintuneissa toimintatavoissa? Miten suomalaiset päättäjät toimivat nykyään, kun kriisien luonne on muuttunut rajusti ja niiden hallinnasta on tullut entistä kansainvälisempää?

Tarkastelun kohteina on perinteisiä ulko- ja turvallisuuspoliittisia uhkia, talouspoliittisia kriisejä sekä suuronnettomuuksien aiheuttamia hätätilanteita: esimerkiksi vallankaappausuhka 1948, noottikriisi 1961, Tsernobylin ydinvoimalaturma 1986, Moskova levottomuudet 1991 ja 1993, Suomen talouskriisi ja EU:hun liittyminen 1990-alun lamavuosina, Estonian onnettomuus 1994, Tsetsenian ja Kosovon sodat 1999 sekä terrori-iskut Yhdysvalloissa vuonna 2001. Teosta varten on haastateltu keskeisiä suomalaisia päättäjiä.

Suomi ja kriisit tarjoaa uuden näkökulman Suomen sodanjälkeiseen historiaan. Se on tarkoitettu tutkijoille, opiskelijoille, virkamiehille ja muille kriisinhallinnan ammattilaisille sekä kaikille Suomen lähihistoriasta kiinnostuneille.