Saharassa on ankeita ihmiskohtaloita kuin hiekkaa.

Länsisaharalaiset joutuivat pakenemaan kotimaastaan Marokon ja Mauritanian miehittäessä tämän Espanjan vanhan siirtomaan vuonna 1975. Siitä lähtien he ovat asuneet Algerian eteläosissa pakolaisleireillä.

Teos kuvaa Saharan pakolaisten arkielämää nopeina, tehokkaina väläyksinä ja liittää yksittäisten ihmisten kertomuksiin taustoittavaa tietoainesta Länsi-Saharan tilanteesta, alueen kriisin historiallisesta taustasta ja poliittisesta tilanteesta. Kansainvälisen yhteisön välinpitämättömyys on pakottanut Afrikan viimeisen siirtomaan asukkaat pakolaisleireille odottamaan oikeuden toteutumista.

Itsenäisistä kertomuksista muodostuu monipuolinen kuva siitä, mitä saharalaiset itse ajattelevat elämästään, oikeudestaan rauhaan ja itsenäisyyteen sekä siitä, miten he uskovat niihin yllettävän.

Kirjan sivuilla kohdataan muun muassa itsenäisyysrintama Polisarion sissi ja maanpaossa leireillä syntynyt nuori nainen, jotka kertovat arjestaan, ajatuksistaan ja toiveistaan: he ovat ihmisiä, joiden kotimaa on marokkolaissotilaiden vartioiman valtavan, 2 720 kilometriä pitkän hiekkamuurin ja miinakenttien takana.


Hannu Pesonen on pitkän linjan vapaa toimittaja, joka on raportoinut runsaasti maailman kriisialueilta.